ON TOTUUDEN AIKA 17,6 %

Mitä lähemmäs Lahden puoluekokous käy niin sitä enemmän
vauhtia ja hienoja tilanteita puheenjohtajakamppailussakin alkaa esiintyä.
Tyylikkäitä kampanjoita on ollut ilo seurata, sillä kaikkien ehdokkaiden
tavoitteena on lähtökohtaisesti Keskustan uudistaminen.

Keskustalla on aina ollut ilo saada puheenjohtajakseen sopiva
henkilö, jonka taakse kenttäväki viimeistään puoluekokouksen
äänestysten jälkeen on ryhmittynyt. Istuva puheenjohtaja on viimeksi
äänestäen vaihdettu v.1980 puoluekokouksessa, jolloin Paavo Väyrynen
kaatoi niukasti Johannes Virolaisen. Nyt puheenjohtajakisaan käydään
kuitenkin puhtaalta pöydältä.

Historiaa ja tilastoja tutkiessa huomaa puheenjohtajakamppailussa
nousseen esille yhden pienen virheen. Paavo Väyrynen kertoo lehdessään
ja kenttäposteissaan Keskustan kannatuksen rajusta noususta hänen
kaudellaan. Kuitenkin jos katsotaan vaalituloksia, niin näin ei asian laita
näyttäisi kuitenkaan olevan. Paavo Väyrynen valittiin puolueen johtoon
v.1980 ja perinnökseen hän sai 17,3 % eduskuntavaalikannatuksen.
Vuoden 1983 vaaleissa puolue nousi 17,6 % kannatukseen ja saman
tuloksen puolue sai Väyrysen viimeisissä eduskuntavaaleissa v.1987.

Kunnallisvaaleissa Keskusta sai Väyrysen aikaan jostain syystä n. 3 %
parempia tuloksia kuin eduskuntavaaleissa. v.1984 kannatus oli 20,1 % ja
1988 21,1 %. Viimeinen luku on jopa parempi kuin viime kunnallisvaalien
tulos. Kunnallisvaalien tuloksesta voitaneen laskea ansioita silloiselle
puoluesihteerille Seppo Kääriäiselle, joka pystyi runnomaan täydet
ehdokaslistat ja innokkaan vaalityön kuntatasolle saakka.

Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa puolue sai veret seisauttavan vaalivoiton
puheenjohtaja Esko Ahon johdolla. Tuolloin nuori uusi johtaja toi tuoreutta
puolueelle ja 24,8 prosentin kannatus oli kertakaikkinen yllätys.
Mielipidetiedustelut näyttivät toki hyviä lukuja jo keväällä 1990 Väyrysen
aikana, kun puolueen puheenjohtajan paikalle käytiin kolmen kovan
ehdokkaan Seppo Kääriäisen, Eeva Kuuskosken ja Esko Ahon
välinen kamppailu.

Vaalituloksia eri puheenjohtajien ja puoluesihteereiden aikaan.

Kunnallisvaalit:
1984: 20,1 Väyrynen & Kääriäinen
1988: 21,1 Väyrynen & Kääriäinen
1992: 19,2 Aho & Tikka
1996: 21,8 Aho & Perttula
2000: 23,8 Jäätteenmäki & Lankia
2004: 22,8 Vanhanen & Lankia
2008: 20,1 Vanhanen & Korhonen


Eduskuntavaalit:
1983: 17,6 Väyrynen & Kääriäinen
1987: 17,6 Väyrynen & Kääriäinen
1991: 24,8 Aho & Tikka
1995: 19,9 Aho & Perttula
1999: 22,4 Aho & Lankia
2003: 24,7 Jäätteenmäki & Lankia
2007: 23,1 Vanhanen & Korhonen


Eurovaalit:
1996: 24,4 Aho & Perttula
1999: 21,3 Aho & Lankia
2004: 23,4 Vanhanen & Lankia
2009: 19,0 Vanhanen & Korhonen